Osallistuin Pirkanmaan maakuntakorkeakoulun järjestämään kesäseminaariiin. Se pidettiin Mänttä-Vilppulassa 11.6.2009. Kaupungin johtajan mielestä viiva nimien välissä oli 8 miljoonan arvoinen erilaisina liittymätukina. Jos nimestä ei olisi päästy yhteisymmärrykseen, niin hanke olisi kaatunut.
Seminaarissa käsiteltiin Tampereen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ympäröivän alueen kanssa. Esimerkkinä tästä on seutukunnan yli tapahtuva insinöörien muuntokoulutus, jossa on mukana Keuruu, Jämsä ja Mänttä-Vilppula. Lisäksi tarkasteltiin Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyötä Sisä-Suomen allianssia ja vastaavasta yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kesken. Maakuntarajojen yli tapahtuva yliopistojen yhteistyö on myönteinen asia paikallisten toimijoiden kannalta. Se mahdollistaa laajemman tutkimus- ja koulutusyhteistyön.
Timo Aro piti erityisen mielenkiintoisen esityksen 'Seudut ja kannustava aluekehitys'. Seuravassa tulkitsen muutamia kotikuntieni kannalta mielenkiintoisina pitämiäni asioita.
Vikkelyyttä ja rohkeutta tarvitaan, jos halutaan menestyä. Keskeisten päätösten teossa ei saa jäädä jahkailemaan. On tartuttava tarjolla oleviin tilaisuuksiin ja kehitettävä uutta. On oltava valmis rakenteellisiin muutoksiin (esim. kuntaliitoksiin). Onko kunnalla elämisen eväitä, jos lapsia syntyy alle 20 vuodessa. Tällaisia kuntia Suomessa on noin sata.
Alueiden ja paikkakuntien kilpailu (ihmisistä, työpaikoista ja pääomasta) koskee kaikkia riippumatta historiasta, sijainnista tms. Ehkä tätä korostaa tilastotieto, että 92% Suomen pinta-alasta on muuttotappioaluetta. Autioituminen etenee. Saman asian tuo esille parin päivän takainen Kauppalehden uutinen, jossa ihmisiä kehotetaan valmistautumaan taloyhtiöiden konkursseihin muuttotappioalueella. Rohkeudesta riippuu miten kunnan tai seutukunnan käy.
Aro väittää Castellsia lainaten - alueen menestyminen riippuu suhteesta verkoston solmupisteisiin, kuten väestöön, tietoon, osaamiseen, pääomaan jne. Jos paikkakunta, alue on kaukana kaikista (ei pelkkä maantieteellinen etäisyys), ei menestymisen mahdollisuuksia ole. Kaikkiin toimijoihin vaikuttaa maailmantalous. Se saa aikaan nopeita rakenteellisia muutoksia ja lisää epävarmuutta.
Menestyvän alueen, kaupungin täytyy omata menestyviä toimialoja, klustereita, tiedettä ja tekniikkaa. Lisäksi tarvitaan hyvä ilmapiiri, järkevä visio ja lisäksi paikkakunnan pitää olla houkutteleva. Suurten kaupunkien merkitys kasvaa ja maakuntien merkitys vähenee.
Kilpailusta johtuen ylhäältä ohjattu hallinnollinen säätely vähenee. Säätely muuttuu houkutussäätelyksi. Oikealla uudella tavalla toimiminen tuottaa etuja. Keskeistä on alueen, kunnan oma toiminta. Staattisesta pitää päästä dynaamiseen toimintaan. Aikaisemmin hyviksi koettujen oppimiskeskuksien on muuttuttava osaamis- ja innovaatioyksiköiksi. Keskiöön nousee innovaatio.
Tulevaisuudesta voi selvitä vain valmistautumalla tulevaisuuteen.
Kari Kotiranta
Tiedetilallinen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti